Teho viikko

Hoitajien kanslia acu:ssa

Lääkekaappi

 Taas viikko hurahtanu niiiin nopeesti. Tän viikon olin acu:ssa, eli Katuturan teholla. Osasto on kahdeksan paikkainen ja siällä on kaksi ns. yksityishuonetta, muuten potilaat ovat samassa tilassa. Viikon aikana osastolla oli kaikenlaisia potilaita, parhaiten mieleen kuitenkin jäi nainen jolla oli kehossaan 38% palovammat ja mies jota oli ammuttu vatsaan. Sekä eräs pikkupoika joka oli löydetty kadulta tajuttomana, epäiltiin jotakin myrkytystä.

Hieman ihmetystä herätti se että osastolla oli nuori nainen jolla oli mm. tuberkuloosi ja siällä se makasi keskellä huonetta. Hassua oli se, että kun potilasta hoidettiin niin silloin hoitajilla oli maskit, essut ja hanskat, mutta muutoin ei ollut minkäänlaisessa eristyksessä.

Pääsin myös käymään Central hospitalissa ambulanssi kyydillä. Teholta siirrettiin eräs pikkupoika jatkohoitoon sinne ja hoitaja lähti saattamaan ja antamaan raportti potilaasta. Aika hassua. Ambulanssi kyyti oli melko mielenkiintoinen, kyydissä oli 10 henkilöä!! Siis yhdessä lanssissa, seitsemän takana ja kolme edessä. Kolme näistä oli potilaita, yksi omainen ja loput hoitajia + minä.



  Perjantaina käytiin tutustumassa Kataturan lastenkotiin (tai joku sinnepäin) :D Siällä siis lapset kävivät syömässä ja leikkimässä/laulamassa. Aamulla (klo 09.45) kun mentiin, niin paikalla ei ollut oikeastaan ketään. Jonkin ajan kuluttua lapsia alkoi valua paikalle ja sitten niitä olikin pilvin pimein. Aamusta sinne tuli tosi pieniä lapsia, nuorimmat oli varmaan 2-vuotiaita. Myöhemmin tuli koululaiset. Lapsia oli päivän aikana ihan älyttömän paljon! Varmaan satoja. Auttelimme ruuan jaossa ja tiskaamisessa, sekä leikimme lasten kanssa. Meinaan mennä uudestaankin vierailulle.

Home of good  hope

Windhoekin keskustan puisto

Pikaruokaa Namibialaiseen tapaan. Ehkä.
Kolmekerroksinen pitsa, en ainakaan suomessa tälläseen oo törmänny :P
Oli muuten hyvää.

Jo kolme viikkoa sairaalalla takana, mutta vieläkin tuntuu ettei oikee tajua mistään mitään. No ehkä se johtuu siitä että, joka viikko oon vaihtanu osastoa ja aina on uudet paikat ja ihmiset ja kaikki. No ehkä se tästä, viälä 4 viikkoa ensiavussa, 3 viikkoa teholla ja viikko synnärillä jäljellä. Ens viikkoa odotan innolla!! Ehkä pääsis vähä enemmän tekemään jotain ensiavussa.

Tänään oli tarkotus lähtä Harnasiin yhden suomalaisen ja muutaman saksalaisen tytön kanssa, mutta matka peruuntui. Ehkä ens viikonloppuna uus yritys.